Suojeluyhdistyksen blogi

Lehtijuttu herätti ajatuksia

Hannes Kulmala 15.7.2018

Seura-lehdessä julkaistiin 28.12.2018 juttu järvemme välittömässä läheisyydessä toimivasta Paijan Tilateurastamosta ja sen yrittäjäpariskunnasta Juha ja Henna Paijasta. He ovat perustaneet Suomen ensimmäisen pihattosikalan Urjalaan. Todettakoon, että Paijan sikala ja teurastamo on toiminut jo vuosikymmeniä. Kyseessä on siis tuotannon modernisointi. Ajatus sikalasta ja teurastamosta järvemme rannalla saataa herättää kielteisen mielleyhtymän. Kannattaa kuitenkin lukea tuo juttu lehdestä tai vaikkapa omakin juttuni tämän linkin takaa ja pohtia asiaa vähän tarkemmin. Järvemme on osa maaseutuympäristöä ja maaseudulla puuhataan kaikenlaista. Maaseutu on edelleenkin meidän ruoan lähteemme. Sitä ei vielä pitkään aikaan , jos koskaan ainakaan riittävässä määrin, tuoteta steriileissä laboratorioissa, vaikka sellaisiakin tulevausuuden näkymiä maalaillaan. Miten ruokamme tuotetaan, on eri juttu. Me kuluttajina voimme vaikuttaa, että se tuotetaan mahdollisimman ympäristöystävällisesti ottaen huomioon mm. tuotannon vesistörasitukset. Näillä tausta-ajatuksilla kirjoitin tuon jutun.

Osakas-/kalastuskunta ja suojeluyhdistys yhteistyöhön

Hannes Kulmala 25.6.2017

Tiedätkö, mikä on järvemme osakas-/kalastuskunta ja tunnetko sen tehtävät? Useat suojeluyhdistyksemme jäsenistä ovat myös sen jäseniä. Osakaskunta on järveemme liittyvien kiinteistönomistajien yhtymä. Sen jäsenyys on lakisääteinen ja automaattinen. Ostaessasi kiinteistön, johon kuuluu järviosuus, tulet automaattsesti osakaskunnan jäseneksi. Tästä tulee aina maininta kauppakirjaan. Suraavan linkin takana olevalla kirjoituksella avaan asiaa hieman enemmän (osakaskunta ja suojeluyhdistys).
Takavuosina osakaskunnalla ja eräillä sen aktiivijäsenillä oli suuri rooli laskujoen padon rakentamisessa. Ilman patoa järvemme tilanne saattaisi olla vielä nykyistä huomattavasti tukalampi. Padon tarkoitus on säädellä veden korkeutta niin, että se säilyy ainakin jonkinlaisella minimitasolla. Padon rakentamisen historia on melko värikäs.. Kirjoitan siitä jokin toinen kerta enemmän.
Osakaskunta ja suojeluyhdistys toimivat samalla alueella ja yhteisellä asialla. Toiminnan peruste ja näkökulma ovat erilaiset mutta tavoite on pitkälle sama. Näkemykseni on, että tiiviimmällä yhteistyöllä saataisiin näkökulma ja lähestymistapa paremmin kokonaisuuden kattavaksi ja näin vähäiset voimavarat huomioon ottaen vaikuttavammaksi.



Parin viikon pikatalvi tammikuussa. Oliko se siinä?

Hannes Kulmala, 16.2.2016

Joulukuun -15 loppupuolella maisema padolta järvelle päin näytti tältä: KUVA. Pari vikkoa myöhemmin sama maisema näytti tältä: KUVA ja KUVA. Pari pakkasviikkoa oli järven "rantatutkimuksen" kannalta erinomaista aikaa. Liikkuminen aluksi potkukelkalla ja sitten suksilla eri puolilla järveä oli vaivatonta. Otin silloin KUVAN järveltä padolle päin.

Loppiaisaamuna teimme Sulkosen Juhan kanssa talviretken Juhan kulmille järveä. Pakkasta oli runsaat kaksikymmentä astetta. Ei mitenkään haitannut. Tosin tuli ilmi, että Juhalla oli pienellä akulla toimiva lämmitettävä välipusero.

Se suurehko alue, joka on kartan merkintöjen mukaan vesijättömaata, saattaa olla ongelmallinen järven sisäisen kuormituksen lähde. Helmikuun 11.päivänä sama patomaisema näytti tältä; KUVA ja KUVA. Sateiden ja sulaneen kymmensenttisen lumen tuoma tulva antoi tilaisuuden havainnoida ojien valumavesiä. Parin kuukauden sisään saattoi tehdä melkoisen "havaintoketjun".

Nyt (16.2.) näyttää taas vähän talvisemmalta. Jään paksuus kotirannan ulkopuolella on n. 30 cm. Kovimman pakkasjakson aikaan se oli n. 40 cm. Tänään kaira pureutui jäähän paljon helpommin kuin varsinaiseen "teräsjäähän" pakkasten aikaan.

Järvensuojelu käänteisenä peltoviljelyä

Teksti: Hannes Kulmala, 23.5.2015

Asiantuntijoiden vesianalyysit on täynnä erilaisia lukuja, joiden merkitys ei avaudu ainakaan minulle. Niinpä olenkin pyrkinyt yksinkertaistamaan asiaa itselleni ajattelemalla sitä peltoviljelyn kautta. Ei viljelykään ole yksityiskohdissaan mitään yksinkertaista hommaa mutta siinä on tietyt perusasiat, jotka maallikkokin käsittää.

Viljelyssä pyritään saamaan mahdollisimman hyvä kasvu parantamalla kasvutekijöitä. Asia on sama järvensuojelussakin mutta vain päinvastoin. Suojelussa pyritään mahdollisimman pieneen leväkasvustoon luomalla sille mahdollisimman epäedulliset olosuhteet. Tarkemmin tätä ajateltuani käsittelen seuraavassa jutussa: suojelu-käänteistä peltoviljelyä

Olisiko kosteikon tai kosteikkojen rakentamisessa järkeä?

Teksti: Hannes Kulmala, 23.5.2014

Kosteikkojen soveltuminen järvemme valumavesien hallintaan on ollut yhdistyksemme hallituksessa yhtenä keskustelun aiheena. Hallitus antoikin minulle valtuudet alustavasti selvittää asiaa. Siinä mielessä tapasin asiantuntija Mikko Alhaisen viime perjantaina (22.5.) ja kävimme perusteellisen ja minulle antoisan keskustelun aiheesta.

Kun tutkiskelimme karttaa ja katselimme järven valuma-alueita niin Mikko näki asiassa aivan hyviä mahdollisuuksia. Mikko Alhainen tuntee lähialueen asukkaana hyvin järvemme olosuhteet.

Keskustelun aikana minulle tuli selväksi, että kosteikko käsitteenä on monitahoinen. Käsitteen alle mahtuu pienimuotoisista valuma-allas ja patoyhdistelmistä aina monien hehtaarien laajuisiin ympäristörakenteisiin saakka. Sama hajonta koskee luonnollisesti myös kustannuksia.

Järveämme koskien pohdimme eräinä linjavaihtolinjauksina useita pienimuotoisista strategisesti tarkasti sijoitetutja pienkosteikkoja tai Välkkilänojan alueelle sijoittuvaa suurempaa kosteikkoa.

Nämä olivat puhtaasti "kevyitä ajatusharjoitelmia". Toteuttaminen edellyttäisiä perusteellista taustaselvitystä siitä, missä kohteessa ja missä laajuudessa saataisiin satsaukselle paras hyöty.

Mikon kokemuksen perusteella ja omankin ymmärrykseni mukaan asian taakse täytyisi saada, jos hanke nähtäisiin toteuttamiskelpoiseksi, vahva yksimielisyys maan omistajien, Kokon osakaskunnan ja yhdistyksemme kesken.

Puran tätä keskustelua tarkemmin, kun saan ajatukseni paremmin jäsenneltyä. Keskustelun anti oli sen verran runsas.